Ei auta hulluna kuntopyöräily, ei punttien nostelu, ei rauhallinen venyttely. Tähän vitutukseen siis. Jos nyt suoraan sanotaan. Ja sanonhan minä. No mutta tulipahan tehtyä jotain hyödyllistä ruumiillisen kuntonsa eteen. Ja tulipa todistettua taas kerran sekin, että ainakaan mulle liikunta ei ole mikään ihmelääke kaikkeen mahdolliseen, vaikka se tietysti hyödyllistä monessa suhteessa onkin. Ihan mukavaa toki sinänsä oli rehkiä, kun flunssakin on jo paremmalla mallilla. Tykkään kotikuntoilusta, kun saa katsella mieleisiä maisemia kuntosalin seinien sijasta.

Nyt pitää varmaan syödä jotain ns. palauttavaa terveellistä murkinaa. Ja keksiä jotain mukavaa tekemistä kuten lukemista. Sekä rentoutumista ja ikkunasta ulos tuijottamista. Nyt oikeasti vaan nautin!