torstai, 11. helmikuu 2010

Musta aurinko nousee

Tänään hempeillään. Söpöstellään. Höpöstellään. Ja herkistellään. Tänään päähäni ei mahdu muuta kuin ihanan ärsyttävä mieheni. Hyvä olo. Tuki ja turva. Peruskallio. Tulevaisuus. Saan olla kiitollinen hänelle niin monesta asiasta.

 

Riisu yltäni tähtivyö.
Viivy vielä huomiseen.
Kun henki on vahva, niin vähäkin työ
riittää maailman luomiseen.
Ole kanssani tämäkin yö,
viivy vielä huomiseen.
Rakasta minua,
minä rakastan sinua.

Ja sinä hymyilet ja katsot noin.
Viet minut aamuun uuteen
kuin kevään ensimmäiseen sateeseen.
Sinun sieluusi kiinni päästä voin.
Viet meidät tulevaisuuteen.
Ja jonakin aamuna
ennen sarastusta
huomaat että musta
aurinko nousee.

Katso ulos. Näätkö sen:
toiset tappaa toisiaan.
Alla veristen vaatteiden
loiset tappaa loisiaan.
Ole minulle ihminen,
kun toiset tappaa toisiaan.
Rakasta minua,
minä rakastan sinua.

Ja sinä hymyilet ja katsot noin.
Viet minut aamuun uuteen
kuin kevään ensimmäiseen sateeseen.
Sinun sieluusi kiinni päästä voin.
Viet meidät tulevaisuuteen.
Ja jonakin aamuna
ennen sarastusta
huomaat että musta
aurinko nousee.

Riisu yltäni tähtivyö.
Viivy viikkoon seuraavaan.
Tätä riemua aika ei syö,
ei se törmää maailmaan.
Katse hellä kuin viime yö
miehen riisuu aseistaan.
Rakasta minua,
minä rakastan sinua.

Ja sinä hymyilet ja katsot noin.
Viet minut aamuun uuteen
kuin kevään ensimmäiseen sateeseen.
Sinun sieluusi kiinni päästä voin.
Viet meidät tulevaisuuteen.
Ja jonakin aamuna
ennen sarastusta
huomaat että musta
aurinko nousee.

Ja minä hymyilen kun sinut nään.
Mä uskon aikaan toiseen:
ei liput liehu sotaa julistain.
Sinun kanssasi nousen hellimpään
aamuun aurinkoiseen,
ja jonakin aamuna ennen sarastusta
huomaat että musta
aurinko nousee
nd "Musta Aurinko Nousee" Ringtone to your Cell

lauantai, 6. helmikuu 2010

L'amour est un oiseau rebelle

Bizetin musiikki toimii, levyltäkin kuunneltuna. Villi ja vapaa Carmen... ei löydy sanoja... kaikki tuntuu kliseiseltä ja lattealta, kun koittaa kuvata ikivihreää oopperamaailman hittiä. Joskus samaa musiikkia kuunnellessa liitelee korkealla, toisena hetkenä se herättää surumielisyyttä.

 

 

tiistai, 26. tammikuu 2010

Luksusmuija

Onpa taasen nautiskeluaamupäivä, kun muksu on koulussa ja itsellä vapaapäivä. Aurinko paistaa ihanasti, kaikki on valkoista, ja ihana rauha! Muistui tässä mieleen myös, että aina ei ole ollut elämä yhtä rauhallista kuin nykyään. Ei se nytkään ole vain rauhaa ja hiljaisuutta (jep, ei todella...), mutta kun lapsi oli pienempi, tällaista aikaa oli aika paljon vähemmän. Kun äidin omaa rauhaa oli lähinnä ruokakaupassa :-D. Voi niitä aikoja. Sanotaanko nyt niin, että en ihan välttämättä haluaisi hankkia aikakonetta ja matkustaa pariksi vuodeksi siihen aikaan. Vaikka se olikin parasta aikaa elämässä. "Once in a lifetime", kuitenkin. Olenkin oikea luksusmuija nykyisin, kun on näitä vapaita aamupäiviä.

Noh, vastapainoksi töissä oli eilen kaaosta lähentelevät tunnelmat. Aamulla kiire töihin, kiire saada työtehtävät jollain lailla suoritettua, kiire kotiin, kiire saada lapselle ruokaa pöytään ja oikeat varustukset päälle illan menoihin. Kiire jatkaa työasioiden parissa vielä iltakin ja sata harmin ja huolen aihetta ja organisoitavaa asiaa.

 

tiistai, 12. tammikuu 2010

Kuplivaa

Nyt on sellainen kevyen kupliva hetki, kun iloitsen siitä, että kaikki on hyvin. Olo on jopa pelottavan huoleton töiden suhteen. Vaikka töissä ei ole helppoa, niin en vaan viitsi stressata suuremmin etukäteen, koska tällä hetkellä kaikki on hyvin. Silti mielen pohjalla kaihertaa: jos ei stressaa, ei menesty..?

Taitaa olla niin, että pieni stressi ajoittain töiden suhteen on ihanteellinen stressitaso. Jos ei ole ollenkaan stressiä, niin työn tulokset saattavat olla vähäiset, mutta liika stressi vaikuttaa haitallisesti terveyteen ja muuhun elämään, ja sitä kautta töihinkin negatiivisesti. Että ehkä mulla onkin juuri nyt sellainen ihannestressi, kun ihan vaan välillä stressaan ihan pikkuisen :).

Iloitsen myös miehestä ja siitä että yleisesti kaikki on juuri nyt hyvin. Harvinainen tilanne, että kaikki palaset ovat samalla kertaa kohdallaan. Yleensä aina jollain osa-alueella viiraa ;). Tajusin tuossa yhtenä päivänä, että huolen aiheet eivät ole suuren suuret, jos ihmisen suurin ongelma on, miten jaksaa mennä illalla ooppera-esitystä kuuntelemaan. Nimimerkillä "kaksi kertaa viikossa oopperassa on asiallinen tahti". ;)

 

 

sunnuntai, 10. tammikuu 2010

Vuoden alun kohokohdat

Kevään kulttuurisuunnitelmat on polkaistu käyntiin. Menolistallani tulee olemaan ainakin rock-konserttia, oopperaa ja stand-up-komiikkaa. Mikäpä olisikaan parempaa.

Millainen kulttuurinkuluttaja sinä olet?