Juhlapyhinä tulee joskus nautittua yliannos sosiaalisuutta. Tänään en jaksanut enää edes perhettäni. Kaipasin vain hiljaisuutta. Minua rasittaa liika sosiaalisuus, vaikkei liika yksinäisyyskään mukavaa ole. Onneksi tyttäreni on sosiaalisempi kuin minä... Olen kiukutellut koko päivän perheelleni. Äsken sanoin tytölle, joka lauloi korvakuulokkeet korvissaan: Laita noi pois, mä en jaksa kuunnella. Ja pakenin toiseen huoneeseen. Mitä teki tyttö? Hän toi minulle toiseen huoneeseen Emännän pääsiäismunan (jonka mies oli ostanut) sanoen: Haluaako äiti jotain makeaa? (minäkö suklaa-addikti?) Ikävä tilanne laukesi enkä voinut olla ilahtumatta. Kerrankin pääsiäismunan sisällä oli myös joku asiallinen yllätys... Nyrkinmuotoinen kynänpään koriste. Nyrkin toisella puolella oli suupielet alaspäin olevat kasvot. Jee! Miten pääsiäispupu osasi valmistaa minulle juuri nappiin osuvan pääsiäislahjan?