Riisu yltäni tähtivyö.
Viivy vielä huomiseen.
Kun henki on vahva, niin vähäkin työ
riittää maailman luomiseen.
Ole kanssani tämäkin yö,
viivy vielä huomiseen.
Rakasta minua,
minä rakastan sinua.

Ja sinä hymyilet ja katsot noin.
Viet minut aamuun uuteen
kuin kevään ensimmäiseen sateeseen.
Sinun sieluusi kiinni päästä voin.
Viet meidät tulevaisuuteen.
Ja jonakin aamuna
ennen sarastusta
huomaat että musta
aurinko nousee.

Katso ulos. Näätkö sen:
toiset tappaa toisiaan.
Alla veristen vaatteiden
loiset tappaa loisiaan.
Ole minulle ihminen,
kun toiset tappaa toisiaan.
Rakasta minua,
minä rakastan sinua.

Ja sinä hymyilet ja katsot noin.
Viet minut aamuun uuteen
kuin kevään ensimmäiseen sateeseen.
Sinun sieluusi kiinni päästä voin.
Viet meidät tulevaisuuteen.
Ja jonakin aamuna
ennen sarastusta
huomaat että musta
aurinko nousee.

Riisu yltäni tähtivyö.
Viivy viikkoon seuraavaan.
Tätä riemua aika ei syö,
ei se törmää maailmaan.
Katse hellä kuin viime yö
miehen riisuu aseistaan.
Rakasta minua,
minä rakastan sinua.

Ja sinä hymyilet ja katsot noin.
Viet minut aamuun uuteen
kuin kevään ensimmäiseen sateeseen.
Sinun sieluusi kiinni päästä voin.
Viet meidät tulevaisuuteen.
Ja jonakin aamuna
ennen sarastusta
huomaat että musta
aurinko nousee.

Ja minä hymyilen kun sinut nään.
Mä uskon aikaan toiseen:
ei liput liehu sotaa julistain.
Sinun kanssasi nousen hellimpään
aamuun aurinkoiseen,
ja jonakin aamuna ennen sarastusta
huomaat että musta
aurinko nousee
nd "Musta Aurinko Nousee" Ringtone to your Cell

Noh, vastapainoksi töissä oli eilen kaaosta lähentelevät tunnelmat. Aamulla kiire töihin, kiire saada työtehtävät jollain lailla suoritettua, kiire kotiin, kiire saada lapselle ruokaa pöytään ja oikeat varustukset päälle illan menoihin. Kiire jatkaa työasioiden parissa vielä iltakin ja sata harmin ja huolen aihetta ja organisoitavaa asiaa.

Taitaa olla niin, että pieni stressi ajoittain töiden suhteen on ihanteellinen stressitaso. Jos ei ole ollenkaan stressiä, niin työn tulokset saattavat olla vähäiset, mutta liika stressi vaikuttaa haitallisesti terveyteen ja muuhun elämään, ja sitä kautta töihinkin negatiivisesti. Että ehkä mulla onkin juuri nyt sellainen ihannestressi, kun ihan vaan välillä stressaan ihan pikkuisen :).

Iloitsen myös miehestä ja siitä että yleisesti kaikki on juuri nyt hyvin. Harvinainen tilanne, että kaikki palaset ovat samalla kertaa kohdallaan. Yleensä aina jollain osa-alueella viiraa ;). Tajusin tuossa yhtenä päivänä, että huolen aiheet eivät ole suuren suuret, jos ihmisen suurin ongelma on, miten jaksaa mennä illalla ooppera-esitystä kuuntelemaan. Nimimerkillä "kaksi kertaa viikossa oopperassa on asiallinen tahti". ;)

Millainen kulttuurinkuluttaja sinä olet?

Taika inspiroi minut listaamaan kymmenen asiaa, jotka tekevät minut onnelliseksi. Tehtävän suoritettuani minulla on oikeus liittää blogiini yllä oleva hieno palkinto, jossa on makoisan näköisiä leivoksia. Siispä tässä ne kymmenen onnea tuovaa asiaa:

1) Lapsi. On niin mahtavaa nähdä lapsen viattomuus ja elinvoima joka vielä tuon ikäisessä nuoressa ihmisessä on... itsellä kun alkaa ikävästi iän myötä jo kyynisyys ja väsymys välillä painaa.

2) Mies ja kumppanuus hänen kanssaan. Mieheni on valoisa ja hyväsydäminen luonne joka ei ihan ensimmäisenä kyynisty tai sano ilkeästi. Se on yksi parhaita puolia hänessä.

3) Muutama hyvä ystävä.

4) Lapseni bestis. Suloinen tyttö, joka on reilu, suora, kohtelias, välitön, iloinen ja innostuva.

5) Lumiset postikorttimaisemat juuri nyt.

6) Hiljaisuus ja yksinolo sopivina annoksina säännöllisesti.

7) Musiikki.

8) Lapsenmielisyys.

9) Yksinkertaiset perusasiat: hyvä ruoka, riittävä uni, rakkaan läheisyys, auringonvalo ja kuuma pitkä suihku. Niitä arvostaa aina vaan korkeammalle, mitä enemmän ikää tulee :).

10) Pitkä kävelylenkki

Jos sinä et ole vielä kuuluttanut onnellisuuttasi, voit sen halutessasi tehdä tässä ja nyt, tai myöhemmin blogissasi. Onnellisuus on vapaaehtoista, niin myös tämä tehtävä.

 

Olen mä sentään lenkilläkin käynyt saamassa posket punaisiksi pakkasesta ja auringosta nauttimassa.

Välillä sitä kyllä miettii, että olis se aika erilaista olla sinkku tai lapseton. Niin vapaata, helppoa ja nautinnollista. Tai helppoa ja helppoa, vain harvojen elämä lienee helppoa, mutta erilaista ainakin olisi. Tietystikään en äitiyttäni mihinkään vaihtaisi, ja se tuo mukanaan erilaisia nautintoja ja iloja, joista olen äärettömän kiitollinen ja onnellinen. Mutta on se ihanaa edes muutaman kerran vuodessa päästä muutamaksi päiväksi vapaaksi siitä kaikesta.

Nostan kyllä hattua kaikille, jotka kunnialla hoitavat monen lapsen perheitä. Itsestäni ei siihen luultavasti olisi. Tai en haluaisi kokeilla, olisiko. Kyllähän äiti venyy sellaiseenkin mihin ei kuvittelisi venyvänsä, mutta olen tyytyväinen tähän meidän lapsimäärään eli yksi on juuri sopiva määrä. Ei enempää eikä vähempää meille.

Ei, mulla ei ole uutta miestä. Mutta juuri nyt nautin todella paljon elämästä. Huumaavaa.

Nautin töissäkäynnistä. Nautin autolla ajamisesta. Nautin salilla olemisesta. Nautin hiljaisuudesta ja yksinolosta. Nautin ihmisistä. Nautin miehestä. Musiikista. Lumisista maisemista. Pakkasesta. Mikähän mua vaivaa? ;) Ei vais, mua taitaa vaivata esim. se, että mulla on nyt monta uutta ihanaa asiaa elämässäni. Sekä se, että olen päässyt vähän lomailemaan ja latailemaan päätäni. Yksinolo tekee aina nannaa sielulle. Olen urbaani erakko.

Kuntoilukausikin on taas aloitettu. Kiloja pitää pudottaa vain kaksi, mutta lihaksia ja kuntoa olisi tarkoitus hankkia niin paljon kuin mahdollista.

Työrintamalla olen tosi onnekas ja onnellinen juuri nyt ja toivottavasti hyvä tilanne jatkuu.

Vähän on kyllä pelko perseessä, että missä päin seuraavaksi alkaa sataa paskaa niskaan. Joulunaika oli aika rasittavaa jostain syystä ja silloin kyselin jo ihan tosissani, että milloin paskan sataminen oikein lakkaa. No nyt loppui edes hetkeksi. Edes hetken saan olla näin törkeän onnellinen.

Kuntokuuri olisi nyt paikallaan. Viime ajat olen vaan kerryttänyt mahaa. Ottaa päähän tämä plösähtäminen. Saisikohan sitä itseään niskasta kiinni, edes hetkeksi taas? Pakko olisi tehdä jotain tälle kunnolle ja vatsamakkaroille. Valitettavasti sitä saa huomata, että tässä kolmekymppisenä sitä rupsahtaa vääjäämättä. Ja pahemmin tietysti, jos ei tee mitään.

Loppuvuosikaan ei näytä hullummalta, mutta uusi vuosi tuo mukanaan ihania asioita. Uutta sisustusta, uusia juttuja työssä, ja toivottavasti nämä hankkeet uuden elämäni suhteen saisivat minut myös hankkimaan sen kauan haaveillun kunnon. Pitkään olen sitä harkinnut, mutta se on arjen puristuksessa jäänyt.

Sain jokin aika sitten ruusutunnustuksen ja paljastushaasteen Taikalta. Kiitos paljon ruususta. Ruusun mukana tulleessa kortissa oli seuraavat säännöt:

Saatuaan tämän palkinnon täytyy tehdä seuraavat 7 kohtaa:

1. Kiitä sitä, jolta sait tunnustuksen.
2. Kopioi kuva ja liitä blogiisi.
3. Laita linkki, keneltä sait tunnustuksen.
4. Kerro seitsemän asiaa itsestäsi, mitä muut eivät vielä tiedä.
5. Anna tunnustus seitsemälle.
6. Linkitä nämä blogissasi.
7. Kerro näille seitsemälle tunnustuksesta.

Tässä seitsemän asiaa minusta:
 

1. Rakastan hyasintteja ja niiden tuoksua. Näin joulunaikaan ainoa oikea joulukukka on vaaleanpunainen hyasintti ja vähintään yksi sellainen on hankittava joka vuosi oikeaa tunnelmaa tuomaan.

2. Olen hulluna lastenvaatteiden ostamiseen. Erityisesti panostan hyviin ulkoiluvaatteisiin. Niitä ei voi olla liikaa ja niiden pitää olla kivannäköisiä, vettä ja tuulta pitäviä ja mukavia päällä. Tehtävä käy vuosi vuodelta haasteellisemmaksi, kun lapsen oma mielipide vaatteista tulee yhä tärkeämmäksi. Milloin vaate on liian tiukka, milloin liian lapsellinen, milloin on kaverilla samanlainen ja sitä ei haluta siksi... Pian joudun luovuttamaan, kun en voi enää juuri vaikuttaa lapsen valintoihin.

3. Tykkään kokeilla kaikenlaisia uutuustuotteita terveyden ja hyvinvoinnin saralla. Seuraavaksi aion ”hemmotella” itseäni piikkimatolla :). Sen sanotaan rentouttavan ja auttavan monenlaisiin vaivoihin. Odotan mielenkiinnolla vaikutuksia, kunhan saan hankinnan tehtyä.

4. Yksi lempikappaleistani oli hurjassa nuoruudessa Juppihippipunkkari.

5. En ole aamuihminen. En herää mielelläni ennen kello 7-8:aa. Jos voin itse valita, niin järkeviä asioita saan aikaiseksi eniten iltapäivällä.

6. Lempivaatteeni on villasukat. Käytän niitä, vilukissa kun olen, ympäri vuoden. Myös silkkivilla-aluskerrastot, villapaidat, silkkivilla-lapaset ja villamyssyt ovat kovia sanoja. Juuri nyt minulla on päälläni: villasillkkipaita, villapaita, villasilkkipitkikset, toppahousut, puuvillasukat ja villasukat. Ja olen superlämpimän peiton alla. Kipeänä ollessa villasukkia pitää olla kahdet päällekkäin.

7. Voisin syödä sushia joka päivä. Joskus syön sitä aamupalaksi.

En laita tätä kenellekään tietyille eteenpäin, mutta voit halutessasi napata tämän haasteen mukaasi. Olisi kiva tulla lukemaan seitsemän asiaa sinusta.